Ylioppilasmiekkailijoiden Ritarikunta on leikkimielinen ja samalla niin kuolemanvakava organisaatio, johon jäseninä kuuluvat ansioituneet seuran jäsenet. Sen perinteet alkavat jo seuran perustamisvuodesta mutta ovat kadonneet historian hämärään. Jäsenet on lyöty juhlavin menoin ritareiksi ja arvonsa merkkinä he saavat käyttää käsivarteen (floretti, kalpa) tai reiteen (säilä) kiinnitettävää nauhaa. Nauhasta käyvät ilmi ritarin aselaji ja arvoaste ritarikunnassa. Ansioituneille seuran ulkopuolisille henkilöille voidaan myöntää vierasnauha.

Ylioppilasmiekkailija voidaan lyödä ritariksi, kun hän on saavuttanut vaadittavan määrän ns. ritarikuntapisteitä. Pisteitä saa osallistumisesta seuran toimintaan joko käymällä kilpailuissa tai järjestämällä kursseja, kilpailuja, miekkailuesittelyjä ym. tapahtumia. Ritarikunnan arvoasteikossa noustaan ylöspäin samoin pisteitä keräämällä. Ritarikuntapisteistä pitää kirjaa ritarikunnan notaari, joka on ritarikunnan ylin virkamies. Vierasnauhoista päättää seuran hallitus notaarin ehdotuksesta.

Ritariksi lyöminen tapahtuu juhlavasti Ritarikunnan virallisessa kesäjuhlassa, joka pidetään tavallisesti kesä alkupuolella Suomenlinnassa. Ritariksi lyömisen ja ylentämisen suorittaa ritarikunnan korkein läsnä oleva ritari, aselajista riippumatta, tai jos häntä ollaan ylentämässä, ritarikunnan notaari. Seremoniassa on käytettävä jotakin erityistä miekkaa, ei tavallista urheiluasetta.

Ritarikunnan ritaria tulee ohjata Ritarin säännöstö joka kirjattiin ensimmäisen kerran vuonna 2011.

Käsivarsinauhat ja muut tunnukset ovat kehittyneet vähitellen nykymuotoonsa, ja myöntämisperusteet ovat vaihdelleet aikojen kuluessa. Seuraavat perusteet on hyväksytty seuran hallituksen kokouksessa 23.5.1997:

RITARIKUNTAPISTEIDEN LASKENTAPERUSTEET

Pisteitä on kahta lajia: kilpailu- ja harrastuspisteitä.

Kilpailupisteet:

• sijoituksen mukaan: viimeinen saa 1 pisteen, toiseksi viimeinen 2 pistettä jne.
• poikkeus: seurakilpailuissa tulosluettelosta jätetään pois muiden seurojen jäsenet ja pisteet lasketaan sen jälkeen
• kilpailupisteisiin lasketaan mukaan lisäksi SML:n virallisen rankingin pisteet
• kilpailupisteet merkitään ko. aseelle

Harrastuspisteet:

• osallistumisesta seuran toimintaan seuraavasti:
• alkeis- ja jatkokurssit 10
• kilpailujen vastuuhenkilöt:
  – juhlakisat 20
  – Coupe du Nord 20
  – muut kansalliset kisat 15
  – muut kansalliset kisat 15
  – tuomarit em. kilpailuissa 10
  – toimitsijat em. kilpailuissa 5
• pr-toiminta 3-10 (harkinnanvarainen; esim. lajiesittely ryhmälle 3, julkinen esittely 5)
  – harrastuspisteet merkitään pääaseelle (= se, jossa on korkein pistemäärä)
  – harrastuspisteitä ei saa perinteisesti mm:
• seurakilpailujen järjestämisestä
• pariharjoitusten, alkujumppien tms. normaaliin ohjelmaan kuuluvien harjoitusten ohjaamisesta
• ”viran puolesta” tapahtuvasta toiminnasta (hallitus, asepäälliköt jne.) ym. vastaavasta

Ritariarvoja on täysi tusina kullekin aseelle, mutta pisterajat vaihtelevat hieman lajin erityispiirteiden, lähinnä kilpailujen määrän ja tason vaihtelujen vuoksi.

Ritarinauhan pohjaväri on musta. Nauhan leveys on noin 35 mm.

Aseiden värit (kapea nauha, 3-5 mm) ovat:

• säilä: kirkas keltainen
• floretti: kirkas punainen
• kalpa: kirkas (tumma) sininen

Ritarinauhojen pääluokat (leveä nauha, n. 15 mm) ovat:

• seniori: sitruunankeltainen
• mestari: oranssi
• suurmestari: viininpunainen

Pääluokkien sisällä voi lisäksi saada 1-3 tähteä (kullanvärisiä, ø n. 15 mm), jotka kiinnitetään nauhan keskelle.

Aseen tunnus on nauhan alareunassa, arvon tunnus taas yläreunassa.

Poikittaista kaupunkinauhaa voi kantaa osallistuttuaan miekkailukilpailuun kyseisessä kaupungissa (pohjoismaiset pääkaupungit).

Kaupunkien värit:

• Oslo: punainen
• Kööpenhamina: valkoinen
• Tukholma: keltainen
• Helsinki: sininen
• Reykjavik: tummansininen

Kaupunkinauhat eivät ole 1990-luvulla olleet aktiivisesti käytössä.

Nauhaa käytetään miekkailupuvun aseettoman käden hihassa (kalpa, floretti) seuratunnuksen alapuolella tai aseettoman puolen reidessä (säilä). Jäsen, jolla on nauha useammasta kuin yhdestä aseesta, voi halutessaan käyttää jokaista nauhaa vuorotellen tai yhtä nauhaa, jossa on useampia asevärejä (tällöin pienimmän arvon mukaisesti). Korrektia on, että florettikilpailussa käytetään florettinauhaa ja kalpakilpailussa kalpanauhaa, jos ritarilla on valinnanvaraa. Akateemisissa juhlatilaisuuksissa saa iltapuvun kanssa käyttää ritarikunnan nauhaa kuten osakuntien vastaavia nauhoja.

Vierasnauhan aselaji on aina säilä. Ritariarvon sijaan siinä on vaaleanvihreä raita. Erityisen ansioituneille ylioppilasmiekkailijoille voidaan poikkeustapauksissa myöntää nauha, jossa tähtien sijasta on yksi kullanvärinen lyyra.

Pisterajat ovat joskus muuttuneet, joten pistetilastoissa voi törmätä outoihin pistemäärän ja ritarinarvon yhdistelmiin. Vanhat nauhat saadaan säilyttää käytössä, mutta uusi arvo saadaan vasta sitten, kun tarvittavat pisteet on ansaittu.

PISTERAJAT (päivitetty 16.5.2011)

	kalpa	floretti	säilä
Suurmestarinauha ja 3 tähteä	5000	4000	4000
Suurmestarinauha ja 2 tähteä	4000	3000	3000
Suurmestarinauha ja 1 tähti	3000	2000	2000
Suurmestarinauha	2000	1500	1500
–	–	–	–
Mestarinauha ja 3 tähteä	1500	1000	1000
Mestarinauha ja 2 tähteä	1100	750	750
Mestarinauha ja 1 tähti	800	500	500
Mestarinauha	550	300	300
–	–	–	–
Seniorihauha ja 3 tähteä	350	150	150
Seniorihauha ja 2 tähteä	200	100	100
Seniorihauha ja 1 tähti	100	50	50
Seniorinauha	20	20	20

Nauhan lisäksi ritarin asuun voi kuulua musta viitta. johon on painettu hopealla Ylioppilasmiekkailijoiden vaakunatunnus, lyyra ja kolme miekkaa ristissä. Koska viitat eivät ole ritarikunnan virallisia arvomerkkejä, niitä voidaan vuorata ja reunustaa ritarin aselajin väreissä vapaasti.